keskiviikko 23. kesäkuuta 2010

Hazardii

Ei pysty tekemään kaikkea yhtä aikaa (google spell check, oikeesti osaan suomea). Pitäisi pakata juhannusreissua varten ja järjestää niin, että on puhtaita vaatteita myös kun lähden sunnuntaina vetämään leiriä. Siivousta ja juoksentelua. Hektinen olo (kirjotin olio :D), edes sudoku ei auttanut selvittämään päätä. Fiilis on kuitenkin iloinen ja mukavalla tavalla myös jännittää. Maisemanvaihdos sopii oikein hyvin.

Onneksi paikka on kaunis

En kuulu niihin aurinkoa palvoviin helleihmisiin, mutta tämän päivän sää piristi kummasti. Pitkästä aikaa laitoin shortsit. Jääteetä nassuun niin ei tule liian tukala olo.

Pitäisi aina ajatella, että kaikki järjestyy kyllä. Pistää rennommat vaatteet päälle ja kuunnella Johnny Cashia. Ja jos ei järjesty, niin silloin asioiden ei kuulunutkaan mennä niin.

En yhtään tiedä pääsenkö bloggaamaan tällä viikolla tai varsinkaan ensi viikolla. Sen näkee sitten :D

tiistai 22. kesäkuuta 2010

Mennäkkö vai eikö mennä?

Poets Of The Fallin nimmarit löytyy :D

En ole koskaan ennen ollut festareilla. Syynä on lähinnä ollut köyhät tarjonnat ja se festarijuopottelu. Nyt kyllä hotsittais lähteä Ruisrockiin... Onneksi ovat saaneet sellaiset päiväjärjestelyt aikaan, että lauantaille on saatu ne, joita minä haluan mennä katsomaan. Potf ja Don Huonot varsinkin. 70€ yhdestä päivästä ei ole niin paha mutkunmutkun... No osallistuin juuri kahteen kilpailuun, joista voi voittaa liput :D Jos en voita 8mikä on hyvin todennäköistä) niin pakko kai sitten ostaa... Sen jälkeen en kyllä osta kuukauteen mitään! Inhoan rahan käyttämistä.

Kävin kirjastossa tänään. Eikä!? Ihanko tosi, wau! Joo ihan oikeasti. Älä vinoile siellä.
Saalis:
Don Huonot - Olimme Kuin Veljet [suurimmat hitit 89-03]
Pain - Psalms of Extinction
Rage Against The Machine - Rage Against The Machine
Sensuuri - Hellää Terroria Korville

En oo ehtiny kuunnella kun Don Huonoja ja Sensuuria. Kummalista että mukaan tarttui kaksi suomalaista lättyä, kun yleensä kierrän suomalaisen musiikin hyllyn vaistomaisesti ohi. Ei sillä etteikö Suomessa tehtäisi loistavaa musiikkia. En oikeastaan tiedä mistä johtuu tämä...

Tää päivä on kyllä mennyt jotenkin ohi... Ja silmien siristely aiheuttaa päänsärkyä. Vinkki: Ota aurinkolasit, vaikka aurinko ei näyttäisi paistavan. Varsinkin te, jotka ette kuulu niihin auringonpalvojiin.

maanantai 21. kesäkuuta 2010

Pillereitä ja hörsömekkoja

Tänään oli mukavaa. Kaverin kanssa harrastettiin tämä päivä asiatonta oleskelua ja yleistä paskanjauhantaa. Rahaakin paloi jonkun verran. En vaan osaa törsätä. Ehkä ihan hyvä vaan, mutta useammin kadun sitä etten ostanut, kuin sitä että olisin ostanut. Vasemmalla Anti-gravity Mints, pieniä vahvanmakuisia pilleröisiä, jotka ostin museokaupasta. Rakastan kaikkia pastilleja. Salmiakkia kuluu ja juuri pari päivää sitten tyhjensin tervaleijona-askin. Skidinäkin jauhoin ihan mielettömän vahvaa purkkaa ja napsin kaikenlaisia pastilleja. Muistutan kuulemma Dr. Housea. En pistä pahakseni, House on ihana. Perhana kun sekin jäi kesätauolle...
Ja tuli just mieleen kun vilkaisin lattialle, että voisin siivota, ennenku tarvii perustaa kenneli näille villakoirille. Miten voi olla niin kamalan hankalaa saada itsensä siivoamaan. Paheeni #1 = Laiskuus.

Ja oikealla päivän "ei näin". Sovitin lolimekkoa... -.-' Se vaan... Ei. En muutenkaan pidä kauheasti mekoista enkä varsinkaan hameista, niin tämä oli jo yliampuvaa. No mutta nyt sekin on koettu. Monta vuotta on muakin yritetty saada pukeutumaan hörsömekkoon. Onneksi toi oli sentään musta. Kaveri pisti vaaleanpunaisen hörsömekon. Saatiin hyvät naurut.
Olisin maailman paskin muotibloggari :'D "Joo täs on nää mun lempifarkut ja musta villis ku en jaksanu panostaa." "Tänään en jaksanu meikkaa." "Tänään panostin pukeutumiseen, mutten sit jaksanu ottaa kuvia." Eikä mua ees pahemmin kiinnosta. Pukeudun fiiliksen mukaan ja usein tosi rennosti. Pidän myös lyhyttä tukkaa sen helppohoitoisuuden takia ja myös siksi, että se vaan sopii mulle paremmin. Pitkä tukka vaaan valuu pitkin päätä ja takkuuntuu. Tossa kuvassa hiukset ei kyllä edusta yhtään.
Haluun mun punasen tukan takaisin!

Ihan mukavaa välillä lähteä jonnekin ja irtautua arjesta. Vähän stressaa kaikki. Mutta pieni stressi on usein ihan paikallaan. Paras stressibiisi on Lee Dorseyn Working in the Coal Mine. How long can this go on? Kannattaa kuunnella, en osaa kuvailla.
Tänään aamupalaa syödessäni radiosta tuli hyvää musaa ja nappasin bändin nimen ylös. The Black Keys. Täytyy perehtyä.

Kaveri sanoi lähtevänsä Pietarin risteilylle. Mun mielestä kuulosti tosi hauskalta. En oo käyny Pietarissa, vaikka asuin 4 vuotta Moskovassa. Lähden nyt syksyllä käymään Moskovassa kuuden vuoden jälkeen. Jännittääkö? No joo :D Vähän.

sunnuntai 20. kesäkuuta 2010

Vrooom

Huhhuh pakko laittaa toinen postaus tälle päivälle.

Äiti kysyi että menenkö autokouluun ensi talvena. Hätkähdin kun tajusin olevani jo niin vanha. Niin autokoulu... Olishan toi ihan jännä. Saisin ajokortin keväällä. "Ostetaan sulle sit kesäks auto. Semmonen halpa, mutta toimiva." MITÄ!? Oma auto... Aikuistumisahdistus... Tosin sehän ois ihan mahtavaa! Kuvittelin jo mielessäni mis amigas mun amisautossa tien päällä. Se kyllä tietää töitä sitten. Bensa ei ole ilmaista. Ja vaikka mä oonkin vähän semmonen olevinaan ekologinen niin autot... Kaasuttelen sitten vaikka kasvirasvalla, mutta autot on ihania.

Tämmönen kiitos.

Luvassa ei valitettavasti ole Cadillacia. Olisikin :D Mutta en nyt takerru tähän tän enempää.

Ööh niin. Juhannuksen jälkeen bloggaaminen jää pitkäksi aikaa. Tekemistä liikaa ja netti kaukana. Sääli, tää on hauskaa.

Kun tuolla profiilissa lukee että tykkäilen kovasti valokuvata niin pitää paikkansa. Mun otoksia löytyy Deviantartista. Kävin tänään kuvaamassa ja linssiin tarttui mm. tiira ja citykani.

Se olis siinä. Halatkaa rakkaitanne tänä iltana kun meette nukkumaan. Tai lähettäkää söpö viesti ja sanokaa jotain kivaa. Jokainen päivä voi olla ystävänpäivä.

WakaWaka Crash Boom Bang


Aargh en osaa. Olo on väsynyt, mieliala perushyvä ja musiikki Massive Attackia. Vasemmalla Ginger, koska Ginger.

Muistan kun faija ihmetteli miten ihmiset voivat katsoa televisiota tai olla tietokoneella krapulaisina. Hänen mielestään sellainen ei vaan onnistu. Kysyin milloin viimeksi hänellä on ollut krapula nii ei ole kahteenkymmeneen vuoteen ollut :D Tuli vaan mieleen kun olo muistuttaa vähän krapulaa. Voisin keittää teetä ja kuunnella mahdollisimman tasaista musiikkia. Onneksi luvassa on jonkin aikaa yksin olemista.
Kesä on ihanaa, mutta jossain vaiheessa alkaa puuduttamaan, kun ei ole tekemistä. Kesätöitä kun en saanut. Viikon päästä on onneksi tiedossa niin paljon tekemistä kun vaan jaksaa tehdä. Lähden apuohjaajaksi protuleirille. Juhannus metsässä ja sieltä puksuttelen sitten Helsinkiin ja sieltä leirille.

Rasittavaa kun pitää aina häslätä ihan saatanasti. Nytkin noi tossa ramppaavat kun puhelin unohtu ja sitä, tätä ja tota. "Mä en tiedä missä mun aurinkolasit on" No en minäkään tiedä. "Älä viisastele!" Okei okei mitä helvettiä... Jeesus sentään...

Vitutus on kansantauti. Aina kaikki on niin huonosti. Nytki vituttais jos jaksais, mut nyt ei jaksa. Juon teen loppuun ja sen jälkeen vois lähteä kuvaamaan.
Älkää ottako niin raskaasti. Mua kyllästyttää ne, joilla ei mikään ole koskaan hyvin. Eläkää sovussa itsenne ja ympäristön kanssa ettei tule ruumiita.

lauantai 19. kesäkuuta 2010

Alkusoitto vuvuzelalla

Blogi, blogi ei jippijaijee ja sillee.

Alotin sitten blogin kun olin pitkään aikonut. Kun kaveri Aino perusti bloginsa niin seurasin perässä. Nyt on hyvä fiilis ja tästä tulee laimea eka postaus.
Tällä blogilla ei tule olemaan mitään ihmeellistä teemaa. Luultavasti tulee jauhamista musiikista ja maailman vääryyksistä :D Perus minä.
Yleensä pystyn kirjoittamaan ihan niin pirusti kun haluan, mutta nyt ei luonnistu. Hyvä alku. Peukut ja muut ruuminosat pystyyn (ei helvetti toi oli huono), koska täältä tulee minä!